Opiskelu
Lukio-opiskelussa tarvitaan itseluottamusta. Sen perustana on myönteinen ajattelu: osaan ja pärjään!
Kun uskot onnistuvasi ja haluat tehdä työtä sen eteen, onnistut varmasti. Mielenkiintosi oppiaineeseen parantaa itsestään oppimistuloksia. Motivoituneena ponnistelet mielelläsi kohti päämäärääsi ja saatat ylittää sekä omat että muiden odotukset.
Olennainen osa lukio-opintojen suunnittelua on realististen tavoitteiden asettaminen. Lukiossa pitää olla valmis tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintojen kuluessa opiskelija löytää itselleen sopivimmat työskentely- ja toimintatavat. Jokaiselle jaksolle kannattaa tehdä suunnitelma: miksi, mitä, missä, miten ja milloin opiskellaan. Suunnitelma kannattaa tehdä kalenteriin niin, että siitä näkee lukemisen kokonaismäärän ja ajankäytön jakautumisen. Pidä suunnitelmastasi kiinni!
Toimivaa lukusuunnitelmaa, sopivan kokoista urakkaa ja tuntumaa siihen, mihin aika riittää, haetaan koko lukio-opintojen ajan. Tämän jälkeen valmistautuminen ylioppilaskokeeseen sujuu helpommin.
Lisätietoja lukio-opinnoista
Lukio-opinnoissa tarvittava tietokone ja ohjeita Abitti-kokeeseen
Lyseon lukion opetussuunnitelma
Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten palvelut
Opintoja muissa oppilaitoksissa
Opiskelija voi valita kursseja myös Kimpisen lukion ja Kimpisen aikuislukion tarjottimelta. Muita yhteistyötahoja ovat mm. avoin yliopisto, Etelä-Karjalan Urheiluakatemia, kansalaisopisto, kesäyliopisto, kielimatkojen järjestäjät, kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimaan LUMA - keskus, SPR, seurakunnat, Taidekoulu Estradi, tanssiopistot, nettilukio jne.
Muissa oppilaitoksissa lukioaikana suoritettuja kursseja voidaan lukea hyväksi kolme kurssia/opintovuosi. Todistus tai muu selvitys opinnoista toimitetaan lukiosihteerille kansliaan. Selvityksestä on käytävä ilmi mitä kurssilla on käsitelty, kuinka laaja kurssi on ollut ja kuka on ollut vastuussa opetuksesta. Jos rehtori hyväksyy opinnot, ne merkitään opiskelijan suorituksiin. Suoritusmerkintää anotaan sen lukuvuoden kuluessa, jolloin suoritus on tehty.
Korkeakouluopintoja jo lukiossa
Lappeenrannan lukioiden korkeakouluyhteistyö
Arviointi
Jaksoarviointi
Opiskelijoiden arvioinnin ohjeet löytyvät koulun opetussuunnitelmasta. Arviointiperusteet käydään opiskelijoiden kanssa läpi kurssin alussa. Opiskelija saa palautetta edistymisestään ja tavoitteidensa saavuttamisesta vuoropuhelussa kurssin opettajan kanssa. Palautetta annetaan koko jakson ajan, ja sen avulla kannustetaan opiskelijaa saavuttamaan ne tavoitteet, jotka opiskelija on itselleen yhdessä opettajan kanssa asettanut.
Arvosanat ovat näkyvissä wilman suorituksissa noin viikko jakson päättymisen jälkeen. Erillisiä paperisia jakso- tai lukuvuositodistuksia ei jaeta. Päättötodistus jaetaan paperisena.
Huoltaja voi seurata opiskelijan opintojen etenemistä wilmassa kohdasta “suoritukset”. Sivun alareunasta löytyy kohta “näytä kaikki”, jolloin suoritusten tilanne avautuu jokaisen oppiaineen osalta kursseittain.
Pakollisten ja syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Erilaiset oppimisen vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin. Kyseiset vaikeudet voidaan myös ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
Kurssiarvosanaa ei voida lainkaan antaa, jos opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä jatkuvasti poissa tai laiminlyö muuten opiskelunsa, esimerkiksi jättää vaadittavat kirjalliset kurssityöt tekemättä. Arvostelematta jättämisestä on kuitenkin varoitettava opiskelijaa ennakolta. Tämä annetaan tiedoksi myös huoltajalle, ryhmänohjaajalle, erityisopettajalle ja opinto-ohjaajalle.
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.
Opiskelija näkee jaksojen arvostelut wilman kautta. Jos opiskelija kokee kurssista saadun arvosanan epäoikeudenmukaiseksi, hänen tulee keskustella arvioinnista viipymättä kyseisen kurssin opettajan kanssa, ja käsitellä opettajan kanssa kurssin arvosanaan vaikuttaneet osasuoritukset sekä työskentely.
Päättöarviointi
Päättötodistukseen pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Teemaopintojen kursseista ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Suoritusmerkinnän voi pyytää sellaisista oppiaineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi, ja liikunnasta sekä lyhyistä vieraista kielistä, jos niitä on suoritettu vain kaksi kurssia. Tämä pyydetään kanslian lomakkeella viimeisen lukiovuoden lopulla päättötodistukseen.
Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.
Hylätty arvosana
| Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit |
Hylättyjä arvosanoja enintään: |
| 1 - 2 kurssia | 0 |
| 3 - 5 kurssia | 1 |
| 6 - 8 kurssia | 2 |
| 9 kurssia tai enemmän | 3 |
Jos opiskelijan kurssisuoritus hylätään, hänellä on mahdollisuus yrittää kurssin suorittamista uusinnassa ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös käydä kurssin uudelleen.
Jos opiskelija saa uusinnassakin arvosanan hylätty (4), hänen on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen, jos oppiaineen kursseista 2/3 ei ole hyväksytysti suoritettu.
Opiskelija voi korottaa hyväksytyn kurssiarvosanan sopimalla asiasta opettajan kanssa. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa hyväksytty kurssi kokonaan uudelleen. Näissä tapauksissa parempi arvosana jää voimaan. Aineenopettajat ohjeistavat kunkin kurssin suorittamistavat. Kurssin voi uusia osallistumalla uusintaan ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös suorittaa koko kurssin uudelleen.
Päättöviikko
Opiskelujaksot päättyvät päättöviikkoon. Päättöviikkoon on varattu 7 työpäivää (palkit 1-7). Päättöviikon aikana koko päivä on oppiaineen käytössä ja silloin suoritetaan kurssiin liittyviä töitä ja tehtäviä kokeiden lisäksi sekä saadaan ja annetaan palautetta.
Päättöviikko järjestetään seuraavassa järjestyksessä: päättöviikon 1.päivänä on 1.palkin päivä, 2. päivänä 2.palkin päivä, 3. päivänä 3.palkin päivä jne. Palkin 8 kurssitehtävät ja harjoitukset tehdään jakson aikana.
Päättöviikon järjestelyt sovitaan kurssin aikana opettajan ja opiskelijoiden kesken, kuitenkin niin että työskentely alkaa kaikilla klo 9 ja päättyy klo 13.30, sis. ruokailu 30min ja välitunti 15 min (3 x 75min).
Aikataulusta voidaan poiketa vain jos opiskelijalla on pedagogisen tuen suunnitelma (PTS), joka on tehty yhteistyössä opettajan ja erityiopettajan kanssa.
Opettaja ja ryhmä päättää yhdessä miten päättöpäivänä toimitaan. Päättöpäivän työskentely sisältää muutakin kuin testaamista. Mahdolliset muut suoritukset palautetaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Palaute kuuluu kurssin suoritukseen.
Jos sairastut päättöviikolla, ota yhteyttä ennen päättöviikon päivää niiden kurssien opettajiin, joiden työskentelyyn et pysty osallistumaan ja sovi, miten kurssin saa suoritettua loppuun.
Ohjaus
Lyseossa koko koulu ohjaa opiskelijoita lukio-opinnoissa, jatko-opintoihin ja työelämään sekä yrittäjyyteen. Ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja aineenopettajan tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.
Opiskelija saa ohjausta ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta ja aineenopettajalta opintojensa suunnittelussa. Jatko-opintoihin hakeutumisessa ohjausta saa opinto-ohjaajalta. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen.
Opiskelijaa tuetaan ryhmänohjauksessa ja opinto-ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.
Ryhmänohjaus ja ohjausryhmän tapaamiset
Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja ja neuvoja. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja opastaa lukion käytänteisiin. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä huoltajiin.
Ryhmänohjaaja tapaa ohjausryhmäänsä säännöllisesti ohjausryhmän tapaamisissa (ROT). Aikataulu on tapahtumakalenterissa.
Ohjausryhmän tapaamiset sisältävät ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa sekä ajankohtaisia asioita, jotka voivat liittyä opiskeluun, kursseihin, koulun arkeen ja tapahtumiin. Osallistuminen ohjausryhmän tapaamisiin on opiskelijan velvollisuus.
Opiskelusuunnitelma
Lukion oppimäärä on 3-vuotinen, jonka voi suorittaa 2 - 4 vuodessa. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden aikana oppiaineita opiskellaan kursseittain. Opiskelija päättää tietyissä rajoissa itse, mitä aineita opiskelee kussakin jaksossa ja missä aikataulussa.
Lukuvuoden kurssitarjonta suunnitellaan alustavasti keväällä opiskelijoiden valintojen ja tarpeiden sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lukion aloittaville on elokuussa wilmassa valmis ehdotus lukuvuoden työjärjestyksiksi. Työjärjestyksiä suunnitellaan ja tarkistetaan ohjauksessa läpi lukuvuoden.
Lukio-opinnot jaetaan pakollisiin kursseihin ja valinnaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakollisia kursseja opiskellaan 47 - 51 riippuen siitä, onko valinnut pitkän tai lyhyen matematiikan. Syventäviä kursseja on opiskeltava vähintään 10 kurssia.
Ylioppilaskokeiden tehtävät perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon kokeissa menestyminen edellyttää syventävien kurssien ja mahdollisuuksien mukaan myös soveltavien kurssien opiskelemista pakollisten lisäksi. Kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys esitellään wilmassa lukion opetussuunnitelmassa.
Kurssimäärät ja opintojen kesto
| Vähimmäiskurssimäärä jakson lopuksi: |
Lukiovuosi |
1. jakso |
2. jakso |
3. jakso |
4. jakso |
5. jakso |
|
3 vuoden aikataulu: |
1 | 6 | 12 | 18 | 24 | 30 |
|
2 |
36 | 42 | 48 | 54 | 60 | |
|
3 |
65 | 70 | 75 | |||
|
3,5 vuoden aikataulu |
1 | 5 | 10 | 15 | 20 | 25 |
| 2 |
30 | 35 | 40 | 45 | 50 | |
| 3 |
55 | 60 | 65 | 70 | 70+ | |
| 3,5 |
75 | |||||
|
4 vuoden aikataulu |
1 | 4 | 8 | 13 | 17 | 21 |
| 2 |
25 | 29 | 33 | 38 | 42 | |
| 3 |
46 | 50 | 54 | 58 | 63 | |
| 4 |
66 | 71 | 75 |
Kurssivalinnat
Kursseja valitaan noin 30 ensimmäiselle kahdelle vuodelle ja abivuodelle noin 15.
Opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon omat kiinnostukset, pakollisten kurssien suorittaminen, ylioppilaskirjoitussuunnitelma, jatko-opinnot ja työelämän tarpeet.
Opiskelijoita kannustetaan tekemään kurssivalinnat pääsääntöisesti oman ohjausryhmän mukana. Jokainen opiskelija opiskelee kuitenkin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Valintoihin vaikuttaa se, miten valinnat voidaan toteuttaa työjärjestyksessä. Koulu pidättää oikeuden tehdä muutoksia opiskelijoiden työjärjestyksiin.
Valintoihin pyritään sitoutumaan. Valinnat suunnitellaan aina huolella koko lukuvuodeksi kerrallaan myös lopullista kurssikertymää ajatellen. Syyskuussa opiskelijat voivat tarkistaa 1. - 3. jaksojen työjärjestykset ja tehdä niihin tarvittaessa pieniä muutoksia. Tammikuussa tarkistetaan jaksot 4. - 5. Toki syksyllä kannattaa tarkistaa kaikki jaksot.
Muina aikoina muutosten tekemistä esim. wilma-viestillä opolle pyritään välttämään.
Valintojen muutoksia voi tehdä opinto-ohjaajan kanssa ohjauksessa kun ylioppilaskirjoitus- tai jatko-opintosuunnitelmaan tehdään muutoksia.
Kurssin vaihto voi estyä, jos kurssi on jo täysi. Jos ryhmä on täysi, eikä korvaavaa valintaa löydy, käännytään rehtorin puoleen. Opinto-ohjaajat tai opettajat eivät voi täyttää ryhmää yli maksimikoon.
Merkittävissä muutoksissa, kuten matematiikan vaihto, kieliopintojen keskeyttäminen ja opiskelusuunnitelman pidentäminen, tarvitaan huoltajan lupa esimerkiksi wilma-viestillä.
Pakollisia kursseja ei voi jättää pois tai kesken varmistamatta että kursseja on tarjolla uudelleen. Kurssivalintoihin sitoudutaan, eikä kursseilta jäädä pois ilmoittamatta siitä aineenopettajalle ja opinto-ohjaajalle.
Tuntijako
|
Oppiaine |
Pakolliset |
Syventävät |
| Äidinkieli ja kirjallisuus | 6 | 3 |
| Kielet: | ||
|
6 | 2 |
|
5 | 2 |
|
8 + 8 | |
| Matematiikka | ||
|
1 | |
|
5 | 2 |
|
9 | 3 |
| Ympäristö- ja luonnontieteet | ||
|
2 | 3 |
|
1 | 3 |
|
1 | 6 |
|
1 | 4 |
| Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet |
||
|
2 | 2 |
|
1 | 4 |
|
3 | 3 |
|
3 | 1 |
|
2 | 4 |
|
1 | 2 |
| Taito- ja taideaineet | ||
|
2 | 3 |
|
1-2 | 2 |
|
1-2 | 2 |
| Opinto-ohjaus | 2 | |
| Teemaopinnot | 3 | |
| Pakolliset kurssit 47 tai 51 | ||
| Syventävät kurssit vähintään 10 | ||
| Kurssit yhteensä vähintään 75 |
"Lyseossa opiskelu on hauskaa ja monipuolista - ammattitaitoiset opettajat - turvallinen ilmapiiri,
kaikki hyväksytään omina itsenään."
- opiskelijapalaute
"Parasta Lyseossa on Lyseon järjestämät juhlat, kuten joulukirkko, gaalat ja kevätjuhla, jotka ovat hienoja. Näiden järjestämiseen on selkeästi nähty vaivaa."
- opiskelijapalaute
”Valitsin lukion, sillä tarvitsen sitä korkeamman asteen koulutusta varten. Pidän opiskelusta, mitä lukio on täynnä. Valitsin Lyseon kavereiden kehujen vuoksi. Ja kehuthan paljastuivat täydeksi todeksi!”
– Tuulia, 2.vuosikurssi